Absit Invidia, pieni runosikermä


Samea peili


Hän sanoi että olen ollut elefantti
edellisessä elämässäni ja ehkäpä
juuri siksi tämä valtava outous
kärsii minussa:

Ihmiset ovat aina tuijottaneet
kuin syötävää vainoharhaani asti,
enkä ole koskaan kyennyt käsittämään
mitä muka minussa on, mitä ei heissä itsessään:

Sameista peileistä irtoaa sameita
heijastuksia ja katsokaa unianne
tarkemmin, mielikuvitus on
jumalan ainoa keino kommunikoida:

Meidän suljettuihin mieliimme
joka haluaa laskea kaavan Ikuisuudelle,
määrittää mahdollisuuden rajat
mahdollisimman ahdasmielisesti.

***

Kontrapunkti,

riitasointuja
Ajatusten Hämärästä,


Eräänlainen alkusoitto,

rummunpäristystä valonheitinten loisteessa,


rajana taivas jolla ei ole kattoa
ja ääretön lukumäärä tähtiä,
niin kuin haaveita ja
unelmia elämässä
kaikenlaista,

hajaäänten sorinaa ja taputuksia,

niin kuin sadepisaroita
tai lumihiutaleita valmistetaan

sadepisarahiukkasista
lumihiutalekiihdyttimestä,

etkö usko?


Jos tyydytään valmiiseen
aina löytyy joku
joka osaa itse säveltää.

***

Vaan mitä ovat sanat?



Hiljaisuuksissaan arvoituksiksi jäänevät,

Hurjia trombeja
ajatusten tuskasta,
mutta pelkkiä marginaalimerkintöjä
siitä mitä yritän tarkoittaa,


Tämä on omituinen pakkomielle:
keikkua kaikki yöt valveilla
vain jäsennelläkseni
itseäni riveille,
lukuisiin lehtiöihin käsi kipeänä,

Että ymmärtäisitte minut,
niin kuin minut olisi mahdollista ymmärtää,

Pystyykö ihminen edes koskaan Ymmärtämään
Toista Ihmistä,

ymmärrättekö?

Mieluummin nukkuisin,
lopettaisin itseni piinaamisen
silittäisin tyynyä
ja olisin tyytyväinen,

hiljaisuudessa arvoitukseksi jäävä.

***

              Kosmoksen melodiaa




                                                       Runoilijalle
                                                                            kieli on matematiikkaa,



                                    epätäydellinen lause
                                                                 rikkoo sen kaavaa,



Absoluuttinen sävelkorva
kieliopissa,



                                   Riitasointu särkee korvaan,



                                                      Maailma on musiikkia


Kosmoksen melodiaa



                           sävelletään

                                
                                                Kaikille Aisteille


***

Absit Invidia



Teillä jatkuva kilpailu
minua vastaan,


vaikken tiedä ilmoittautuneeni
samaan lajiin,


toisinaan se on pelkästään huvittavaa
mutta minullakin on synkät
epätoivon hetkeni,


Kilpailen ainoastaan
itseni kanssa,

en Teitä Vastaan,


absit invidia!


pysykää poissa
Pahat Silmät.

***

Sanoin sanottavani
sanoilla,


toistan itseäni
ette kuuntele,


kaikkihan tahtovat aina vain pelkkää hyvää
eikä millään pahalla koskaan ikinä,


ja silti lisäävät sivulauseen:

, mutta…

***

Terassit kannetaan varastoon
uusi kierros
hajanaisia lauseita,

tilataan samaan pöytään,
tavanomaisia maljapuheita:


Pilvet roikkuvat matalalla
ilmeikäs taivas,



Syksy,
ystäväni.

***

Liian mekaanista



Jos kaikki liittyy kaikkeen
ja tukee toistaan,

on käsiteltävissä
ja verrattavissa,

mitattavissa
niin kuin kuume,

liian mekaanista,
toteavat teologit
ja öljyävät maailman laakeria.

***

Päätöskohtaus,
viimeinen näytös
ennen kuin esirippu laskee
ja kaikki on valmista,



Valmiina sanomaan
Viimeisen Sanan,


tämä on draamaa hyvät ystävät ja kylänmiehet
ei mikään

Kepeä Hupinäytelmä,


kaikki ovat ruoduissaan
sijoillensa asetetut
ja aikaakin vielä on



Viime hetken muutoksiin.
























Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hello people on Earth

My lonely war

If depression is a demon